Sisältö on kuningas

Tiesitkö, että pahimmillaan vain 5% Facebook-seuraajistasi näkee päivityksesi?

Kati Keronen

Oletko huomannut jotakin outoa Facebook-seuraajiesi käyttäytymisessä? Vähemmän aktiivisuutta, vähemmän käyntejä? Syyllinen tähän voi olla Facebookin uusi Edgerank-algoritmi, jota voisi kuvata eräänlaiseksi näkyvyyssuodattimeksi. Se nimittäin suodattaa tilapäivitykset pois näkyvistä jopa 80% seuraajista.

Facebook perustelee muutosta vähän samoin perustein kun Google muutti taannoin algoritmejaan lanseeraamalla seuraksemme Pingviini-algoritmin, joka nosti sosiaalisen sisällön erääksi tärkeimmäksi tekijäksi hakukonenäkyvyyden parantamisessa, ohi perinteisen sivuille johtavien linkkien määrän ja laadun. Molemmat jätit pyrkivät palkitsemaan niitä toimijoita, joilla on sitoutuneimmat ja aktiivisimmat kannattajajoukot. Kirjoitin Pingviini-päivityksestä aikaisemmassa kirjoituksessani ”Miksi kannattaa panostaa sosiaaliseen sisältöön?”

Googlen muutosta pidän jopa hyvänä, sillä se antaa pienemmillekin mahdollisuuden ponnistaa ohi isompiensa verkossa tuottamalla hyvää ja koukuttavaa sisältöä. Facebookin Edgerankia on sen sijaan vaikeampi ymmärtää muutoin kuin Facebookin oman kukkaron kasvattamisena. Rahalla nimittäin pystyy kasvattamaan prosenttiosuutta, jolle päivitykset näkyvät ja Edgerank iskee pahiten niihin, joilla on eniten seuraajia ja siten myös eniten intressejä pumpata lisää rahaa näkyvyyteen. Kattavasti lisätietoja Edgerankista kiinnostuneille on tämän postauksen lopussa olevan linkin takana, mutta pohdithan ennen sitä kanssani hieman sitä, mitä tämä merkitsee yrityksen sisältöstrategialle.

Sosiaalisen median hypen alkaessa keskusteltiin kovasti siitä, tarvitseeko yritysten jatkossa laisinkaan ylläpitää omia verkkokanavia – koska ”ilmaiset” sosiaalisen median kanavat ovat kaikkien saatavilla. Tämä puhe on tainnut laantua jo jokin aika sitten kun on herätty siihen, etteivät sosiaalisen median lainalaisuudet kerta kaikkiaan sovellu kaikkeen yritysviestintään ja nyttemmin myös siihen, että ilmaiset kanavat kehittelevät jatkuvasti uusia tapoja rahastaa niitä, jotka ovat sitoutuneet kanavan käyttöön eniten.
Edgerankin kaltaiset uudet ominaisuudet kannustavat pohtimaan uudelleen, onko ilmaista lounasta olemassa. Tällaisten uusien ominaisuuksien vuoksi esimerkiksi aamukahvikutsun välittäminen seuraajille pelkästään Facebookissa on uskaliasta, koska seuraajia ei kohdella samanarvoisesti. Hiljaiset seuraajat eivät saa kutsua, koska viestit välitetään pääasiassa sitoutuneimmille seuraajille (siis niille, jotka tykkäävät, kommentoivat, jakavat jne.).

Yleensä sitä kuitenkin haluaa itse päättää, keitä aamuseminaariin kutsutaan, vai mitä?
Nähtäväksi jää, miten hyvin Edgerank pystyy toteuttamaan yleviä tavoitteitaan parantaa yritysten lähettämien sisältöjen koukuttavuutta ja laatua, tehdä niistä yhtä kiinnostavia kuin omien kavereiden päivitykset. Mielestäni tämä rinnasteisuus on keinotekoinen. Onko edes tervettä jos asiakkaan suhde yritykseen on yhtä kiinteä kuin omaan ystäväpiiriin?

Miksi kirjoittelen Facebookista osana B2B-sisältöstrategiaa? Siksi, että sisältöstrategian näkökulmasta käytettävien kanavien kehitystä kannattaa seurata, ettei tule huudelleeksi tyhjään kaivoon ja tehneeksi vääriä johtopäätöksiä esimerkiksi siitä, ettei sisältö kiinnosta. Suosittelemme voimakkaasti hyvien ja koukuttavien sisältöjen tekemistä edelleen, myös Facebookissa silloin kun se omaan kanavapalettiin sopii. Kun tietää reunaehdot, osaa toimia oikein ja asettaa kanaville realistisia tavoitteita.

Lue lisää Edgerankista SimplyZestyn blogista. Tätä artikkelia on käytetty postaukseni innoittajana & lähteenä.

Jos haluat jutella kanssamme lisää sisältöstrategiasta B2B-yrityksille, jätä meille yhteydenottopyyntö Differon www-sivuilla tai kilauta, numerot löytyvät myös edellisen linkin takaa.