Kenen tontille sisältöstrategia kuuluu?

Sisältöstrategian (SS) suunnittelu on liiketoiminnan suunnittelua ja siksi sen pitää olla linjassa liiketoimintatavoitteiden kanssa. SS ei ole viestintää eikä pelkästään markkinointia, vaan tärkeimmille asiakasryhmille kohdennettua tiedonvälitystä ja näkemysten esittämistä. Sisältöstrategian avulla yritys tai organisaatio hakee itselleen vahvaa asemaa markkinoilla. Miten tulokset näkyvät? Muun muassa helpompina myyntineuvotteluina, tarjouspyyntöinä, kyselyinä seminaaripuhujiksi ja viraalisuuden kasvussa kun yrityksen tarjoamia kiinnostavia aineistoja verkossa aletaan jakaa. Kun tämä on sisältöstrategian funktio yrityksissä, kenen tontille se kuuluu, kuka sitä tekee?

Omasta kokemuksestamme kumpuaa edelliseen kysymykseen vahva näkemys: yritysjohto, liiketoimintajohtajat, kehitysjohtajat, myyntijohtajat. Lyhyesti sanottuna henkilöt, joiden vastuulle kuulu yrityksen kehittäminen ja liiketoimintatavoitteiden saavuttaminen. Alla viisi vahvaa väitetä miksi asia on näin:

1. Sisältöstrategia tehdään tärkeimpiä asiakkaita varten. Asiakasrajapinnassa työskentelevät henkilöt ovat sisältöstrategian suunnittelussa avainasemassa. Ulkopuolinen fasilitaattori voi toki ohjata ja kaivaa esiin yrityksen asiakkaita kiinnostavat sisältöteemat, mutta tieto ja näkemykset sinänsä tulevat joko suoraan asiakaspalautteista, myyjiltä tai asiakaspalvelusta.

2. Sisältöstrategialla on vahva linkki liiketoimintaan. Sisältöjen tuottaminen kohdistetaan sille liiketoiminta-alueella, millä yritys haluaa menestyä vahvemmin ja nostaa profiiliaan. Sisältöjen tuottaminen asiakkaiden näkökulmasta tästä näkökulmasta ei ole viestintää, vaan vahvaa myynnin tukea.

3. Sisältöstrategia ei ole viestintää. Sisältöstrategia on asiantuntijuuden välittämistä ja asiakkaiden tiedontarpeiden (hiljaistenkin) esiin kaivamista, pohdintaa alan trendeistä ja kiinnostavia näkökulmia alan kehityksestä. Se on ajattelua, jota vain alan asiantuntijat voivat kertoa.   

4. Sisältöstrategia on pitkän ajan jatkumo ja tavoitteellista tekemistä, jolla rakennetaan tietä mielipidejohtajuuteen. Sisältöstrategia ei ole kampanja. Kun se suunnitellaan tärkeimmille kohderyhmille ja etenkin osaamisintensiivisillä B2B-markkinoilla, tuloksia ei tule heti. Tulokset näkyvät ja vahvistuvat systemaattisen työn tuloksena ja hiljalleen oman alansa mielipidejohtajuuden tavoittamisella.    

5. Sisältöstrategian toteuttaminen vaatii organisaation läpileikkaavaa yhteistyötä tavoitteiden saavuttamiseksi. Sisältöstrategia kuuluu yrityksessä kaikille. Se on 2000-luvun tapa edistää liiketoimintaa verkon avulla. Se tarvitsee taakseen liiketoimintaosaamista, yrityksen oman alan asiantuntijoita, myynnin näkemyksiä, hyviä sisällöntuottajia sekä ymmärrystä verkosta alustana sekä erityisesti osaamista verkkokäyttäytymisestä.

Matkalla oman alanne Wikipediaksi?

Mieti hetki syitä, miksi vierailet Wikipediassa jonne kuka tahansa voi luoda sisältöä ja jota silti pidetään uskottavana ja hyvinkin varman tiedon lähteenä? Et tiedä kirjoittajia, mutta systeemi toimii hyvin ja käyt lukemassa mitä ihmeellisimpiä tietoja tästä yhdestä maailman tunnetuimmasta verkkoportaalista. Siksi, että sinne tulee joka päivä uutta sisältöä, mutta luetuinta materiaalia siellä ovat vanhat päivitykset, joita tarkennetaan yhteisöllisesti kaikenaikaa. Sisältöstrategia-ajattelu liittyy hyvin Wikipediaan ja alla valotan, miten tämä yhtenäisyys löytyy.

1. Ihmiset liikkuvat verkossa tiedon perässä – ainakin työssään verkossa liikkuvat ihmiset. Me tarvitsemme uutta tietoa omalta alaltamme, uusia näkemyksiä ja kehityslinjoja, jotta pärjäämme työssämme luoden uutta. Wikipedia on ansainnut paikkansa top-of-mindissa mitä tulee yleistiedon hakemiseen. Verrattain monella erikoisalallakin se on oiva paikka etsiä tietoa.

2. Kiinnostavaa tietoa jaetaan. Tämä on yksi syy siihen, miksi Wikipedia-artikkelit ovat hyvin luettuja mikä saa ne nousemaan myös hyvin hakusanasijoituksissa.

3. Uusin tieto kiinnostaa. Wikipedia tarjoilee etusivuillaan aina uusimpia tärppejä ja knoppitietoja. Miten usein olet klikannut kiinnostavaa tekstiriviä ja navigoinut Wikipedian tahtomille sivuille vaikka näin ei alun perin olut tarkoitus?

4. Wikipedia on helppokäyttöinen ja selkeä. Se myös ohjaa hienolla tavalla artikkelien teematietojen syventämistä. Artikkeliin on sijoitettu useimmiten termejä, joista saa nopeasti lisätietoa ja lopusta usein löytyy lisätietoja aiheesta.

5. Wikipediassa ei myydä mitään. Tieto on sinänsä arvo, muttei se ole markkinointijargonia.

Onnistut sisältöstrategiasta ja sisällöntuotannossa kun seuraat näitä ohjeita.