Kati Keronen
Kuulostaako tutulta? Ainakin itse olen törmännyt viime
kuukausina jokaiseen ylläolevaan väittämään markkinoinnin alan tapahtumissa,
blogipostauksissa ja LinkedIn-keskusteluissa. Erikoisalojen osaajat asemoivat
omaa osaamistaan verrattomilla vastakkainasetteluilla varatakseen ostavien
asiakkaiden budjetista oman siivunsa – ja paaluttaakseen omaa tonttiaan entistä
tukevammaksi.
Mitä me teemme -markkinointi kehotetaan muuttamaan
miksi-markkinoinniksi ja asiakkaan auttamiseksi. Mutta mitä tekevät markkinoinnin
ammattilaiset itse? Sortuvat samaan minä- tai me-keskeiseen markkinointiin,
nostavat oman osaamisalueensa jatkuvasti muita tärkeämmäksi ja katsovat
maailmaa liian paljon omasta näkökulmastaan. Asiakkaille kuitenkin sanotaan,
että pitäisi tehdä toisin. Pitäisi auttaa omaa asiakasta ollakseen
hänelle merkittävä. Aika harva vain pystyy kertomaan, että miten.
Oman aseman paaluttamisella ja mustavalkoisuudella haetaan
ehkä mielipidejohtajuutta. Mielipidejohtajuus on kuitenkin haastava laji, kuten
mikä tahansa johtajuus. Johtajan asema ansaitaan aina teoin. Pitkä historia, huiput
referenssit tai mielettömän vetoavat sanat eivät tee kenestäkään
mielipidejohtajaa elleivät teot ole puheiden mukaisia. Mielipidejohtajan asemaa
ei voi paaluttaa itselleen – sen paaluttavat asiakkaat ja muut uskolliset
seuraajat.
Tästä syystä henkilöbrändiä ja mielipidejohtajuutta
rakentavien asiantuntijoiden täytyisi pysähtyä sen verran, että omasta puheesta
ja toimintatavasta poistettaisiin liika minä-puhe. Konsultin onnistumista ei
pitäisi mitata sillä, saiko konsultti puhuttua asiakkaan työryhmän työpajassa
pyörryksiin ja saiko hän oman agendansa läpi. Toisin sanoen, saiko konsultti esimerkiksi
ohjattua asiakkaan hakukonemainontaan budjetoimat rahat blogin perustamiseen –
vaikka lähempi tarkastelu olisi osoittanut, että oikeampi ratkaisu olisi ollut
ensin muokata mainostekstit, avainsanat ja kohdesivut parempaan kuosiin.
Käsi sydämellä, kuinka moni on törmännyt konsulttiin, joka
on myyntitilanteessa ohjannut asiakasta toisen tahon luokse? Entä kuinka moni
on törmännyt konsulttiin, joka käyttää tapaamisessa 90% ajasta oman
erinomaisuutensa osoittamiseen?
Asiakkaiden auttaminen 2013 vuoden verkkomaailmassa vaatii
erikoisosaamisen tiettyyn aihealueeseen, mutta myös vähintään hyvän ymmärryksen
muista olemassa olevista osaamisalueista. Mikään mediamuoto, teknologia,
ympäristö tai tapa toimia ei ratkaise onnistumista yksinään. Tästä syystä olen
sitä mieltä, että hälytyskellojen pitäisi soida silloin, jos verkkoasioista
keskusteleva konsultti asettelee eri kanavat, sisältölajit tai mediamuodot
kokonaan vastapooleiksi.
Kavahda siis, jos kuulet some-konsultilta, ettei hän tiedä
mitään hakukoneoptimoinnista. Kyseenalaista ajattelu, jos mainosnikkari
kuuluttaa, ettei sisältömarkkinoinnissa ole mitään järkeä. Päätä keskustelu,
jos verkkosivuja tuottava taho ei pidä mobiilia minään tai elävää kuvaa
tuottava taho pitää tekstintuottajia turhakkeina. Ole tarkka myös siitä, että
sisältöihin erikoistunut taho ymmärtää tekniikkaa ja on siitä kiinnostunut.
Verkko nitoo teknologiat, sisällöt ja ihmiset yhteen. Tulevaisuuden
menestyjät pystyvät muuttamaan oman toimintaansa muotoon,
jossa asiat tapahtuvat joustavasti, usean tahon yhteistyönä. Ja tämä koskee ihan kaikkia yrityksiä.
Tunnistan ongelman ja allekirjoitan vetoomuksen :)
VastaaPoistaMielestäni hulluin vastakkainasettelu, johon olen törmännyt on markkinoinnin ja viestinnän välillä. Eikö kyseessä ole pelkkä määrittely?
Karmeuksissaan homma voi lipsahtaa siihen, että rähinä syntyy yrityksen sisällä osastojen välille.